Whelk: Löytöjä meren syvyyksistä – pehmeät suojakuorilla varustetut merieläimet!

 Whelk: Löytöjä meren syvyyksistä – pehmeät suojakuorilla varustetut merieläimet!

Whelk, tai suomeksi täplätahna, kuuluu kotiloihin (Gastropoda) ja on merkittävä osa monia rannikkoekosysteemejä. Nämä kiehtovat olennot ovat saaneet nimensä ruostuneen kuparivärinsä vuoksi, joka muistuttaa vanhaa whelk-työkalua, jolla oli aikoinaan tapana avata ostereita ja simpukoita. Täplätähna on yleinen Atlantin valtameren rannikkovesissä sekä Pohjanmeressä ja Itämeressä, missä se viihtyy hiekkaisilla tai savisilla pohjilla, usein lähellä vesikasveja.

Täplätähnan kuori on kierteinen ja vahva, tyypillisesti ruskean-punainen tai harmaavihreä, vaaleilla täplillä, jotka antavat sille sen nimen. Kuoren pinta voi olla sileä tai karhea riippuen lajista ja elinympäristöstä. Täplätähnan kuori on osa sen luontaista puolustusta - se suojaa sitä petoeläimiltä ja ympäristön vaihteluilta.

Täplätähna on carnivoorinen eliöt, joita kutsutaan myös “lihaksi” tai “vahvuudeksi”, koska ne syövät pääasiassa muita kotiloita, simpukoita ja matoja. Ne käyttävät pitkää, limakalvoa peittävää radula-kieleään raapaisemaan ravintoa kuoren sisäpuolelta. Tätä kieliä käytetään myös haistamaan saalista ja tunnistamaan sopivia elinympäristöjä.

Täplätähnan lisääntyminen on mielenkiintoinen prosessi. Ne ovat kaksineuvoisia eli sekä koiras että naaras. Hedelmöittymisen jälkeen naaraat laskevat vedenalaista munaketta, joka sisältää satoja pieniä toukkia. Toukat kelluvat virtojen mukana ja etsivät sopivaa pohjaa kiinnittyäkseen ja aloittaakseen metamorfoosin.

Täplätähna on tärkeä osa merieluoiston ruokakalvoa, ja se toimii myös indikaattorilajina vesiympäristön terveydestä. Sen väkiluvun muutokset voivat viestiä veden laadusta ja ekosysteemin tasapainosta.

Täplätähnan elintavat

Täplätähnat ovat yleensä yöaktiivisia, ja ne piiloutuvat päivällä hiekkaan tai kivien alle. Ne liikkuvat lihasimpulssilla tuotettujen aaltojen avulla, joita niiden jalka luo. Täplätähna voi liikkua myös takaisin päin – tämä ominaisuus on tyypillinen monille kotiloille ja antaa niille paremmat mahdollisuudet selvitä petoeläimistä ja löytää sopivia elinympäristöjä.

Täplätähnan ruokavalio vaihtelee sen elinympäristön mukaan. Yleensä ne syövät kuolleita eläimiä, simpukoita ja muita kotiloita. Ne voivat myös syödä kasveja, mutta vain harvoin.

Täplätähnajen merkitys meriekosysteemissä:

  • Ravintoketju: Täplätähnat ovat tärkeä osa ravintoruotia monille kaloille ja muille merieläimille.
  • Kuolleiden organismien hajoaminen: Syömällä kuolleita organismeja, täplätähnat auttavat ravintoaineiden kierrätyksessä meriympäristössä.
  • Ekosysteemin tasapaino: Täplätähnan väkiluvun muutokset voivat viitata vesiympäristön pilaantumiseen tai ekosysteemin häiriöihin.

Uhanalaisuus ja suojelu

Täplätähnat ovat yleensä runsaita, mutta jotkut lajit ovat alttiimpia uhille, kuten saasteelle ja kalastukselle. On tärkeää suojella meriympäristöjä ja vähentää saastetta sekä ylikalastusta, jotta täplätähnan populaatiot pysyvät terveinä ja vakaana.

Yhteenveto:

Täplätähna on mielenkiintoinen ja tärkeä osa meriekosysteemiä. Sen ainutlaatuinen ulkonäkö ja elintavat tekevät siitä kiehtovan olentotutkimuksen kohteen, ja sen suojeleminen on tärkeää meren ekosysteemien terveydelle.

Täplätähnan ominaisuuksia Tiedot
Kuoren väri Ruskean-punainen tai harmaavihreä
Täplien kuvio Vaaleat täplikkäät
Koko 10 - 25 cm
Elinaika 5 - 10 vuotta
Ravinto Kotilot, simpukat ja madot