Tunkio: Mitäköhän Tunkion Taikaan Piileekin?

Tunkio on pieni ja kompakti lintu, joka kuuluu varpuslintuihin. Se on helposti tunnistettavissa tyypillisen mustavalkoisen höyhenpukunsa ansiosta: musta päälaki, kurkku ja selkä contrastina valkoiseen rintaan ja vatsaan. Tunkion nokka on lyhyt ja vahva, soveltuen hyvin siementen murskaamiseen. Se on myös yksi harvoista lintulajeista, jolla on kyky varastoida siemeniä poskissaan kuljettaakseen niitä pesiinsä.

Tunkio elää Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, yleensä metsissä, puutarhoissa ja pensaikoissa lähellä ihmisasutusta. Niiden mieltymys siemeniin tekee niistä erinomaisia puutarhojen vieraita, sillä ne auttavat levittämään kasvien siemeniä ja pitävät puutarhat kasvillisuudeltaan monipuolisina. Tunkio on sopeutunut elämään ihmisen lähellä ja pärjää hyvin myös kaupunkialueilla.

Tunkion Ruokinta:

Tunkio on pääasiassa siemensyöjä, mutta sen ruokavalikossa voi olla myös hyönteisiä ja muita pieniä eläimiä, varsinkin pesinnän aikana kun proteiinin tarve on korkea. Siemeniä ne keräävät maasta, pensaista ja puista. Tunkio on myös yksi harvoista linnuista, jotka osaa hakea siemeniä piilossa olevan kovan kuoren alta.

Tässä taulukossa on esitetty joitakin yleisimpiä tunkion ruokailuja:

Ruoka	Kuvaus
Auringonkukansiemenet	Tunkion suosikkiherkku, korkean rasva- ja proteiiniarvon vuoksi.
Herne:	Hyvä energianlähde, mutta niiden kuori on tunkiolle haastava murtaa.
Rypsi:	Pieniä siemeniä, jotka sopivat hyvin tunkion nokkaan.
Heinänsiemeni:	Helppo löytää ja kerätä maasta.

Tunkion Pesiminen ja Poikasten Kasvattaminen

Kevät on tunkioille vilkasta aikaa: ne aloittavat pesinnän maalis-huhtikuussa ja rakentavat pesänsä puuhun, pensaaseen tai tiiviin risukasaan. Naaras munii yleensä 4-6 munaa, jotka se hautoo noin 12-14 päivää. Koiras auttaa naarasta haudonnassa ja tuo ruokaa pesään. Poikaset kuoriutuvat paljain ja sokeina ja ne kasvavat nopeasti. Vanhemmat linnut syöttävät poikiaan hyönteisillä ja muilla proteiininlähteillä, jotta niiden kasvu olisi terveellistä.

Pojaset oppivat lentämään noin 2-3 viikon kuluttua kuoriutumisesta ja alkavat itsenäistyä pian sen jälkeen. Monet tunkiot voivat jäädä lähelle vanhempiensa pesää, luoden “perheta” -ryhmiä. Tunkioilla on vahva perhesite, ja ne auttavat toisiaan selviytymään.

Tunkion Äänet

Tunkion ääni on tunnusomainen ja melko kova: se kuulostaa “tsip-tsip” -tyyppiseltä ja soitetaan usein nopea tempona. Tunkiot laulavat myös laulunsa, joka koostuu sarjasta vihellysääniä. Koiraat laulavat useimmiten houkutellakseen naarasia ja vahvistaakseen reviirinsä.

Tunkion Status

Onneksi tunkio ei ole uhanalainen laji. Toisaalta niiden määrät ovat vähentyneet joissakin maissa intensiivisen maatalouden ja elinympäristöjen hävittämisen vuoksi. On tärkeää suojella tunkion elinympäristöjä, kuten metsiä ja pensaikkoja, jotta tämä pikkuinen lintu voi edelleen viihtyä meidän joukossamme.

Tunkio on esimerkki siitä, kuinka pieni ja “tavallinen” lintulaji voi olla silti todella mielenkiintoinen ja tärkeä osa ekosysteemiä. Se tuo iloa puutarhoihin ja metsänreunoihin sekä auttaa levittämään kasvien siemeniä.

Seuraavalla kerralla kun näet tunkion pihapiirissäsi, pysähdy hetkeksi ja huomaa sen pieni koko, vahva persoonallisuus ja tärkeä rooli luontoyhteisössä!